Kolmentoista onnettoman tähden alla
sinun puutarhasi hengitti mustaa sumua
ja siellä sinä istuit ja soitit
kuolleista rakennettua rumpua
Suussasi oli laulu ja se laulu oli huuto
päättymätön rakkauden pyyntö
eikä jalkojasi kaluavat madot
sinun huudostasi paljoa välittäneet

Kolmentoista onnettoman tähden alla
sinun tiesi kulki askel askeleelta reunan yli kuiluun
Et tiennyt muuta suuntaa kuin eteenpäin
joten eteenpäin sinä kuljit
uskollisesti
eikä kuilun pohjalla odottava
terävien seipäiden rivi
sinun uskollisuudestasi paljoa välittänyt

Kolmentoista onnettoman tähden alta
sinä yritit lähteä lentoon kuvitelmista kyhätyillä siivillä
Sielustasi oli jäljellä harmaan valon rajaama tyhjä ympyrä
silmiesi naamion takana pelkkää pelkoa ja kipua
ja kun musta sumu tihentyi ympärillesi
eikä taivas auennut ja ottanut sinua vastaan
et sinäkään siitä kaikesta
enää paljoa välittänyt

Sieltä me sinut löysimme
kolmentoista onnettoman tähden alta
Lopulta sinä kuulit laulumme
ja ymmärsit palata takaisin kotiin

Hi, I’m tomas.vapaataival

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *